JAALAN METSÄSTYSSEURA RY

HIRVENMETSÄSTYSOHJE

kesäkokous 26.7.2024

HIRVENMETSÄSTYSOHJE

1. YLEISTÄ

1.1 Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysyhdistyksen sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

1.2 Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimukseen ja luvan myöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

1.3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli yhdistyksen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei yhdistyksen säännöissä toisin määrätä.

1.4 Yhdistyksen hirvenmetsästysohje käsitellään ja vahvistetaan kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien yhdistyksen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

2. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

2.1 Yhdistyksen metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta sekä sen erikseen valtuuttamat yhdistyksen jäsenet.

2.2 Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa luetteloa ja kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä. Kartta löytyy omariistasta.

2.3 Yhdistys voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

3. KAATOLUVAT

3.1 Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa yhdistyksen johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet.

3.2 Kaatolupa-asioista yhdistyksen puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvanmyöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa yhdistyksen nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai metsästyksenjohtaja.

4. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

4.1 Hirven metsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki yhdistyksen jäsenet. Myös koejäsenillä on oikeus osallistua hirvijahtiin.

4.2 Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu maksamalla eräpäivään mennessä osallistumismaksun.

4.3 Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe sekä yleisen kokouksen erikseen päättämät harjoitusvelvoitteet.

5 METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

5.1 Yhdistyksen hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain yhdistyksen yleinen kokous.

5.2 Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, yhdistyksen vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä yhdistyksen omaa arkistointia varten.

5.3 Vuosikokouksessa päätetään vuosittain metsästyskäytännöstä, ja mikäli metsästys tapahtuu useammassa ryhmässä, vastaa kunkin ryhmän nimetty metsästyksenjohtaja paitsi metsästyksen suorituksesta myös havaintojen kirjaamisesta.

6. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

6.1 Hirvenmetsästyksen aloittamisesta päätetään kesäkokouksessa.

6.2 Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.

6.3 Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen. Ensisijaisesti käytetään seuran jäsenten koiria.

7. OSALLISTUMINEN

7.1 Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen. Hirviseurueen jäsenten suositellaan osallistuvan metsästykseen vähintään toisena metsästyspäivänä = la- su. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

7.2 Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliin käsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.

8. AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

8.1 Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.

8.2 Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.

8.3 Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

9. HAAVOITTAMISTILANNE

9.1 Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.

9.2 Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näköetäisyydelle, tämän tulee

- ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle

- merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa ampumishetkellä

- metsästyksenjohtajan antaman ohjeen mukaan merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

9.3 Ainoastaan metsästyksenjohtajan antamalla luvalla, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.

9.4 Ampuja sitoutuu tarvittaessa toimimaan jäljitystehtävässä, mikäli se jatkuu pidemmällekin ja esim. seuraavaan vuorokauteen.

10. KAATAJAMÄÄRITYS

10.1 Hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.

10.2 Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

10.3 Metsästyksenjohtajan tulkinta on lopullinen ja siitä ei voi valittaa.

11. SAALIIN JAKO

11.1 Kaadetun hirven pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirven kaatajalle.

11.2 Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnollinen paisti sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui.

11.3 Lihanjako tapahtuu seurueen jäsenten kesken tasaosuuksin. Metsästysvieraalla ei ole saalisosuutta.

11.4 Jokaisen osallistujan on noudettava saalisosuutensa saaliinjakopäivänä, lihat poistetaan kylmätiloista 2 vrk:n kuluttua.

12 RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

12.1 Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

12.2 Yhdistyksen sääntöjen, tämän metsästysohjeen, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat ja tarvittaessa johtokunta yhdessä.

12.3 Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksen johtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

12.4 Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

12.5 Ampuma-aseen varomattomasta käsittelystä seuraa aina aseetonta osallistumista jahtiin tai jahdista sulkeminen. Metsästyslain rikkomukset on aina hoidettava lain edellyttämällä tavalla.

12.6 Metsästyksenjohtajan rikkomukset, mikäli ne koskevat seuraa ja sen velvoitteita esim. ilmoitusten ja yhteistoiminnan osalta käsittelee johtokunta.

12.7 Seurueen jäsentä rangaistaan:

                             - Jos hän aiheuttaa ampuma-aseella vaaraa tai vahinkoa

                             - ryhtyy hirvieläinten metsästykseen ilman metsästyksenjohtajan lupaa

                             - rikkoo törkeästi hyviä metsästystapoja

                             - aiheuttaa seurueen toiminnalle huomattavaa haittaa, ja on siten hirvieläinten metsästykseen sopimaton

                             - käyttää metsästyksen aikana väkijuomia (esiintyy päihtyneenä)

                             - jättää noudattamatta yhdistyksen tai metsästyksenjohtajan ohjeet

12.8 Rangaistuksia ovat:

                             - varoitus

                             - määräaikainen aseeton osallistuminen jahtiin

                             - erottaminen seurueesta kokonaan tai määräajaksi

12.9 Rangaistuspäätös on tehtävä heti, kun asiaan liittyvät seikat on selvitetty. Seurueesta erotetulla henkilöllä ei ole oikeutta saada takaisin suorittamiaan maksuja.

13. PEIJAISET

13.1 Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia yhdistyksen toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan yhdistyksen/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.

13.2 Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksien mukaan kaikki seurueen jäsenet.

13.3 Peijaistoimikunta toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

13.4 Peijaishirven paloittelusta vastaavat hirvijahtiin osallistuneet henkilöt

14 KUSTANNUKSET

14.1 Hirvenmetsästyksen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa yhdistyksen varainhoitoa ja kirjanpitoa.

14.2 Hirviseurue kattaa kulunsa hirvimaksulla, joka määrätään vuosittain vuosikokouksessa.

15. YHTEISTOIMINTA

15.1 Yhdistyksen mahdollisesta liittymisestä naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteislupa) päätetään vuosittain yhdistyksen vuosikokouksessa.

15.2 Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

16. METSÄSTYSVIERAAT

16.1 Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko yhdistyksen johtokunta tai metsästyksenjohtajat.

16.2 Vieraalta peritään vieraskorttimaksu mikäli hän osallistuu jahtiin aseen kanssa.

17. METSÄSTYSOHJEENTUNTEMUS

17.1 Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästysohjeeseen ja noudattamaan sitä.

METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

1. Metsästyksen johtaja määrittelee passipaikat metsästyspäivän alussa. Metsästyksen johtaja voi kuitenkin, tilanteen niin edellyttäessä, määrätä passipaikat suoraan kesken metsästyspäivän, vaikka paikat olisi arvottu päivän alussa. 

2. Passipaikalta ei saa poistua kesken pyynnin, jos siitä ei johtajan kanssa erikseen sovita.

3. Passimiehen tulee varmistaa ampumasuunnat, sekä selvittää muiden passimiesten sijainti. Mikäli passimiehen ohjaa passiin toinen metsästäjä, tulee hänen määrittää ampumasuunnat sekä kertoa muiden ampumaetäisyydellä olevien passimiesten sijainnit.

 4. Mikäli ohjatussa passipaikassa on ns. hirvitorni, on siihen nouseminen, oleminen ja laskeutuminen jokaisen metsästäjän omalla vastuulla. (Metsästäjävakuutus ei korvaa mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa.)

5. Aseet ladataan vasta passipaikalla. Patruunat myös poistetaan passipaikalla ja metsästys lopetetaan välittömästi, kun kokoon kutsunta on tapahtunut.

6. Metsästyksen johtaja antaa ohjeet viestiliikenteestä.

7. Kokoon kutsuminen tapahtuu ennalta sovitulla tavalla ja kokoon kutsuttaessa kaikki kokoontuvat ennalta sovittuun paikkaan.

8. Jahdin aikana jahdissa mukana olevien koiren sijaititieto tulee jakaa kaikille jahdissa mukana oleville.

9. Koiran haukulle menee vain koiran ohjaaja tai erikseen siihen määrätty henkilö.

10. Ennen riistalaukausta ampuja varmistaa, että kohteena oleva hirvi on käskynjaolla päätetty eläin.

11. Ampujan tulee hirveä ampuessaan painaa mieleen ampumasuunta ja merkitä hirven mahdollinen poistumissuunta, sekä ampumishetkellä oleva oma paikka.

12. Onnistuneen kaadon jälkeen ilmoitetaan välittömästi metsästyksen johtajalle sovitulla tavalla.

13. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näköetäisyydelle ottaa ampuja välittömästi yhteyden metsästyksenjohtajaan.

14. Alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ei saa osallistua pyyntiin.

15. Metsästykseen liittyvät paperit tarkastetaan lain edellyttämällä tavalla.

16.  Kesken päivän pyyntiin tulevan tai poistuvan jäsenen tulee ilmoittautua välittömästi saapuessaan tai poistuessaan ko. päivän metsästyksen johtajalle, joka määrittää osallistujan metsästyksen aloituksen.